Logo Lifekeidas logo Citywater_logo_small

Lehdistötiedote 27.8.2013

Taajamien hulevedet: haasteesta resurssiksi

Taajama-alueet laajenevat rakentamisen myötä niin Helsingissä kuin Uudenmaan kasvukeskuksissa. Säiden ääri-ilmiöt ovat voimistuneet ja rankkasateiden vaikutusten odotetaan edelleen kasvavan ilmastonmuutoksen myötä Pohjois-Euroopassa.  Luonnonmukainen hulevesien, eli taajama-alueiden sade- ja sulamisvesien, hallinta on noussut yhä tärkeämmälle sijalle suunnittelussa. Lisääntyvä hulevesien määrä on ongelma erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla laajat asfalttipinnat estävät luontaista imeytymistä, viivytystä ja puhdistumista. Hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuu rakennetuilta pinnoilta ja liikenteestä lukemattomia haitallisia aineita, kuten ravinteita, raskasmetalleja ja öljyjä.

Helsingin keskustassa ja muilla vanhoilla Uudenmaan keskusta-alueilla ongelmia aiheuttavat erityisesti jätevedenpuhdistamolle johtavat sekaviemärit, joihin johdetaan sekä yhdyskuntajätevedet että hulevedet. Rankkasateilla viemäriverkoston kapasiteetti johtaa vesiä puhdistamolle voi ylittyä, ja sadevesien mukana myös puhdistamatonta jätevettä voi päätyä suoraan vesistöihin ylivuotona. Uudemmilla alueilla jäte- ja hulevesiviemärit on erotettu toisistaan, mutta hulevedet johdetaan silti suoraan putkia pitkin puhdistamattomina vesistöihin. Eko-Viikissä Helsingissä sen sijaan on jo toteutettu luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja.

Hulevedet tulisi hyödyntää tärkeänä resurssina: hulevesien avulla voidaan tukea taajamaluonnon monimuotoisuutta ja luoda viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. Sekä Helsingin kaupunki että Helsingin yliopisto työskentelevät luonnonmukaisen huleveden hallinnan parissa EU-rahoitteisissa hankkeissa. Helsingin kaupunki koordinoi kansainvälistä CITYWATER-hanketta ja Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos Keidas-hanketta.

Helsingin kaupunki: CITYWATER – Benchmarking water protection in cities
Helsingin kaupungin koordinoima kolmevuotinen (2012 – 2015) kansainvälinen hanke CITYWATER – Benchmarking water protection in cities edistää Itämeren rannikkovesien suojelutoimenpiteitä kuntatasolla. Vuosina 2014-2015 toteutetaan Helsingissä, Tallinnassa ja Turussa luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja, joiden avulla hulevedet käytetään hyödyksi tai hulevettä puhdistetaan vesistöihin ja mereen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. CITYWATER-hankkeen partnerit ovat Helsingin kaupunki, Turun kaupunki, Tallinnan kaupunki ja Tallinnan yliopisto.

Hanke saa rahoitusta Euroopan komission Life+ ohjelmasta (50%) ja Suomen ympäristöministeriöstä, minkä lisäksi partnerit osarahoittavat hanketta. Budjetti on 1,2 miljoonaa euroa.

CITYWATER tekee tiiviisti yhteistyötä Itämerihaasteen kanssa. Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien koordinoima Itämeren suojelua edistävä kansainvälinen verkosto, johon kuuluu yli 190 kumppaniorganisaatiota.
www.citywater.fi
www.itamerihaaste.net

Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos: Keidas – Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features
Keidas-hankkeessa kehitetään vesiä suojelevia maisemarakenteita taajamiin sekä edistetään niihin liittyvää ympäristötietoisuutta. Hankkeessa on rakennettu Nummelaan, Vihdin Enäjärven läheisille asuinalueille kosteikkopuistoja, joilla paikallisen luonnon toimintaa hyödynnetään tehokkaasti hulevesien hallinnassa. Hanke tulee antamaan tietoa kosteikkojen vaikutuksista veden laatuun ja määrään, kasvihuonekaasujen sitoutumiseen ja vapautumiseen sekä taajamaluonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen tuloksia jalkautetaan mm. talkoin, lasten kosteikkoleirein sekä ammattilaisille suunnatuin kurssein.

EU:n Life+-ohjelman (50 %) ja Suomen ympäristöministeriön rahoittama viisivuotinen (2012-2017) Keidas-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen, Vihdin kunnan,  Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kaikki projektipartnerit ovat mukana Itämerihaasteessa. Hankkeen budjetti on 3,4 milj euroa.

Järjestämme mielellämme toimittajille kohdennetun retken Vihdin Nummelan kosteikkopuistoille.
www.helsinki.fi/taajamakeitaat/

Lisätietoja:
Satu Viitasalo-Frösén, CITYWATER koordinaattori, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 040 3341 632, satu.viitasalo-frosen@hel.fi
Outi Salminen, Keidas koordinaattori, Helsingin yliopisto, 040 7711 470, outi.m.salminen@helsinki.fi
Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, hulevesiasiantuntija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 050 5404 431, paula.nurmi@hel.fi
Päivi Kippo-Edlund, ympäristöpäällikkö, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 050 3454154, paivi.kippo-edlund@hel.fi

Download press release as PDF

– – – – –

Logo Lifekeidas logo Citywater_logo_small

Pressmeddelande 27.8 2013

Ökade mängder av dagvatten – ett växande problem som kan vara en resurs

Städer växer och områden bebyggs tätt och ofta nära havet, både i Helsingfors och i övriga tillväxtcentrum i Nyland. Samtidigt som städer brer ut sig väntas klimatförändringen leda till ökad nederbörd i Nordeuropa. Det här leder till att naturenlig hanteringen av dagvatten, alltså regn- och smältvatten, är en fråga som klättrar allt högre på dagordningen och blir allt viktigare i planeringen. Ökade mängder regn- och smältvatten är ett problem särskilt i tätt bebyggda områden där stora ytor består av asfalt och andra ogenomträngliga material. Otaliga skadliga ämnen kommer på det här sättet ut i vattendragen, t.ex. övergödande ämnen, tungmetaller och olja.

I centrumområden med gamla rör är problemet dessutom att dagvattnet leds ner i samma avloppssystem, och till reningsverken, som vatten från t.ex. toaletter. Det gäller Helsingfors centrum och andra gamla centrumområden i Nyland. Eftersom avloppssystemens kapacitet att leda vatten till reningsverken är begränsad kan häftiga regn leda till att en del avloppsvatten tillsammans med dagvattnet förs orenat direkt ut i havet. I nyare områden finns skilda rör för dagvatten och övrigt avloppsvatten, men dagvattnet leds genom rören direkt ut i vattendragen utan att renas. I Eko-Vik har däremot naturenlig dagvattenhantering redan förverkligats.

Med naturenlig dagvattenhantering kan dagvattnet bli en resurs – det kan främja biodiversiteten och användas för att skapa en grönare stadsmiljö. Både Helsingfors stad och Helsingfors universitet arbetar med EU-finansierade projekt kring dagvattenhantering. Helsingfors stad koordinerar det internationella projektet CITYWATER och Institutionen för skogsvetenskaper vid Helsingfors universitet koordinerar projektet Keidas.

Helsingfors stad: CITYWATER – Benchmarking water protection in cities
CITYWATER – Benchmarking water protection in cities är ett treårigt internationellt Östersjöprojekt som fokuserar på konkreta, lokala åtgärder för att förbättra kvaliteten på kustvattnen i Östersjön. Som ett led i det byggs naturenliga dagvattenlösningar i Helsingfors, Tallinn och Åbo under åren 2014-2015 (en i varje stad), där dagvatten tas tillvara och används eller renas för att minska belastningen på vattendragen.

CITYWATER (2012-2015) koordineras av Helsingfors stad och är ett samarbete med städerna Åbo och Tallinn samt universitetet i Tallinn. Det finansieras av EU-kommissionens Life+ program (50%), miljöministeriet och samarbetsparterna. Budgeten är 1,2 miljoner euro.

CITYWATER har ett nära samarbete med Östersjöutmaningen, ett internationellt nätverk för skydd av Östersjön. Östersjöutmaningen har omkring 190 partnerorganisationer i länderna kring Östersjön och koordineras av Helsingfors och Åbo stad.
www.citywater.fi
www.ostersjoutmaningen.net

Helsingfors universitet, institutionen för skogsvetenskaper – Keidas – Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features

Keidas-projektet utvecklar naturenliga dagvattenlösningar i tätt bebyggda områden och jobbar med att sprida information om dem till allmänheten. Projektet har skapat våtmarksparker i bostadsområden vid sjön Enäjärvi i Nummela, och våtmarksparkerna som har lokal växtlighet och som baserar sig på naturens egna processer är ett effektivt sätt att hantera dagvatten. Projektet kommer att ge information om våtmarkers inverkan på vattenkvaliteten och mängden vatten, frigöring och bindning av växthusgaser och biodiversiteten i tätbygden. Informationen förankras t.ex. genom talko, arrangerade våtmarksläger för barn och kurser för olika yrkesgrupper.

Keidas-projektet är femårigt (2012-2017) och finansieras av EU:s Life+ program (50%) och av Miljöministeriet. Projektet genomförs i samarbete med Institutionen för skogsvetenskaper vid Helsingfors universitet, Vichtis kommun, Vattenskyddsföreningen för Vanda å och Helsingforsregionen samt Nylands NTM-central. Budgeten är 3,4 miljoner euro.

Vi ordnar gärna en utfärd till våtmarksparken i Nummela för journalister.

www.helsinki.fi/taajamakeitaat/

Mer information:

Satu Viitasalo-Frösén, CITYWATER koordinator, Helsingfors stads miljöcentral, 040 3341 632, satu.viitasalo-frosen@hel.fi
Outi Salminen, Keidas koordinator, Helsingfors universitet, 040 7711 470, outi.m.salminen@helsinki.fi
Paula Nurmi, miljöinspektör, dagvattenexpert, Helsingfors stads miljöcentral, 050 5404 431, paula.nurmi@hel.fi
Päivi Kippo-Edlund, miljöchef, Helsingfors stads miljöcentral, 050 3454154, paivi.kippo-edlund@hel.fi

Download press release as PDF